Matkailumarkkinointiin ja kehittämishankkeisiin liittyvät käytännöt ovat Suomessa kirjavia ja lyhytjänteisiä. Rahoituskanavia on useita, hallinnointi on byrokraattista ja kunta- ja maakuntarajat asettavat turhia esteitä.
Maailmalta löytyy esimerkkejä, joissa esimerkiksi asiakkaan majoituslaskun yhteydessä peritään erillinen maksu, joka käytetään markkinointiin ja kehittämiseen. Tätä käytäntöä on yritetty viedä Suomessa eteenpäin jo 1990-luvulla, mutta silloin aika ei ollut vielä kypsä, koska EU-rahoitusmahdollisuudet näyttivät silloin vielä ehtymättömiltä.
Tämän esiselvityksen tarkoituksena oli testata, voisiko matkailueuron tyyppinen käytäntö onnistua Suomessa. Esiselvityksen aikana esille nousseita haasteita olivat mm.
- mikä on Suomeen sopiva maksun luonne
- vapaaehtoinen vai pakollinen
- miten määritellään ne yritykset, jotka kuuluisivat matkailueuron piiriin
- miten matkailueuro laskettaisiin ja tilitettäisiin
- miten matkailueuron käyttöön liittyvä päätöksenteko toteutettaisiin.
Esiselvitys käynnistyi kesällä 2011 ja se valmistui tammikuussa 2012. Työ toteutettiin KOKO-Matkailu toimenpidehankkeena ja työtä hallinnoi Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Mukana olivat myös Tunturi-Lapin Kehitys Oy, Rovaniemen Kehitys Oy ja Kalajoen kaupunki/Kalajoki Akatemia.
Ohessa Matkailueuro –esiselvityksen loppuraportti ja sen liiteraportti Liite 1 Muiden maiden käytäntöjä:
|
![[pdf]](http://projektit.fcg.fi/images/format_icons/pdf.gif){kind=icon}
